sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Kirjailijahaastattelu: Vesa Toivonen


Kirjailija Vesa-Matti Toivonen, 42, on asunut Turussa noin vuoden ajan. Hän on kirjoittanut lapsille kolmiosaisen Matka Asgårdiin -kirjasarjan, jossa seurataan Mavil -nimisen nuoren viikinkipojan matkaa muun muassa Tallimestarin ja hieman oudon jumala Hodin kanssa, halki Yhdeksän maailman. Kirjailija on kirjoittanut myös muita kirjoja aiemmin. 
   Matka Asgårdiin -kirjasarja on yhtä kirjaa vaille valmis, joten minua kiinnosti tietää, jännittääkö kirjailijaa sen julkaisu. Toivonen sanoi, että jännittää, mutta nyt jännitys on hyvää jännitystä eikä pelottavaa tai ahdistavaa kuten ehkä aiemmin oli. Hän kertoo sarjan kolmannen osan kirjoittamisen olleen aika paljon isompi ja erilaisempi projekti kuin kaksi aiempaa osaa. Hän vinkkaa, että tarina saattaa jatkua vielä neljännenkin kirjan verran, koska kaikkia asioita ei ole saatu mahdutettua kolmeen kirjaan.
   Toivonen sanoo, että pitää itse eniten Gudrod Mustasta ja Augvald Vuorenkorkuisesta. Hän ei osaa sanoa miksi, mutta jokin niissä hahmoissa on sellaista, että hän pitää niistä eniten. Kerroin itse pitäväni eniten Tallimestarista ja Hodista. Tallimestari on Toivoselle itselleenkin erityisen rakas hahmo. 
   Kirjailija sanoo, että halusi tehdä tarinansa sankarista, Mavilista, rauhallisemman ja epäileväisemmän hahmon, mikä poikkeaa hyvin siitä yleiskuvasta, että yleensä sankaritarinoissa sankari on vahvaluonteinen ja hiukan jopa epänormaali. Mavil on laskelmoiva pohdiskelija siinä missä hänen ystävänsä Aesha on räväkkä persoona ja omaa piirteitä, joita ehkä joskus olisi saatettu pitää poikamaisina. Toivonen sanoo tietoisesti tasoittaneensa ja muuttaneensa perinteistä asetelmaa.

''Olisin varmasti hahmojeni ystävä jonkin aikaa. Tietyn ajan päästä jotkin niistä alkaisivat käydä hermoille.''

Hän sanoo, että voisi ainakin jonkin aikaa olla hahmojensa ystävä, mutta pidemmän päälle tietyt hahmot alkaisivat varmasti käydä hermoille. Esimerkiksi Augvald Vuorenkorkuinen olisi yksi niistä, joiden kanssa menisi nopeasti sukset ristiin. Toivonen sanoo, että tulisi aivan varmasti toimeen Tallimestarin kanssa. Kaikkein eniten hän haluaisi viettää aikaa Fenris -suden kanssa, joka on hyvin moniulotteinen hahmo. Se ei ole varsinaisesti hyvä eikä paha ja siksi se on mielenkiintoinen hahmo, koska et voi ennalta arvata sen liikkeitä.
   


Juttelin Vesa-Matin kanssa jonkin verran myös kirjoittamisesta. Puheeksi tuli oma kirjaprojektini ja kirjoittaminen yleensäkin. Omasta kirjoittamisprosessistaan kirjailija kertoo, että lähetti aikanaan aika moneen paikkaan käsikirjoituksensa, kun yritti saada kustannussopimusta Matka Asgårdiin -sarjalleen. Hän sanoo, että kirjoittamisprosessi on niin kokonaisvaltainen kokemus, että siitä saa aivan mielettömän hyvän fiiliksen kunhan pääsee yli epätoivon tunteesta. Pikku hiljaa tarina ja hahmot alkavat elää omaa elämäänsä ja kirjailijan tehtävä on vain kertoa se tarina. Tarinoita täytyy rakastaa voidakseen kirjoittaa. 
   Puheeksi tuli ohimennen myös kirjailija Sini Helmisen Väkiveriset -sarja sekä hänen ja kirjailija Elina Pitkäkankaan yhdessä pitämä For YA-YouTube kanava, jonka linkkasin Vesa-Matille haastattelun aikana. Suosittelin Vesaa lukemaan myös Elina Pitkäkankaan Kuura -sarjan. Haastattelu oli kokonaisuudessaan rento juttutuokio ja minulle jäi kirjailijasta erittäin hyvä ja lämmin kuva puhelun perusteella.

''Kirjailija Rick Riordan julkaisi oman skandinaaviseen mytologiaan perustuvan sarjansa juuri, kun itse julkaisin ensimmäisen osan Matka Asgårdiin -sarjaa.''

Toivonen on jälkikäteen nauranutkin, että oli aika hämmästyttävä sattuma, kun huomasi, että Riordan julkaisi oman samaa mytologiaa käsittelevän sarjansa samaan aikaan. Hän ajatteli alunperin kirjoittaa kreikkalaisten mytologiasta, mutta huomasi, että Riordan on tehnyt sen jo, joten hän halusi keksiä jotain aivan omaa, mistä kirjoittaa nuorille. Kirjailija kertoo välttelevänsä nuortenkirjallisuutta tällä hetkellä, jotta ei tulisi samankaltaisia ideoita itselle. Hän sanoo kuitenkin lukevansa nuortenkirjallisuutta vähän, lähinnä katsovansa rakenteellisia juttuja kuten miten kappaleet on jaettu.
   Vesa seuraa itse tarinoita paljon eri formaateista kuten elokuvista, televisiosarjoista ja kirjoista. Hänen kirjansa ovat hyvin nopeatempoisia, mikä ainakin itseni mielestä lukijana on kiva asia ja kirjojen tapahtumat kykenee näkemään elokuvana päässään. Toivonen uskoo, että kun ajattelee asioita tarinan ehdoilla, se on tarinan etu, koska silloin siitä tulee parempi. Tarinan eteen tehdyt valinnat kiinnostavat kirjailijaa paljon ja niitä hän pohtii myös itse.

Vesa-Matti sanoo, että jos nyt lähtisi kirjoittamaan Mavilin tarinaa uudestaan, hän tekisi varmasti monta asiaa toisin. Hänen tarinansa syntyi oikeastaan itsestään, mutta pohjatarina, eli Yhdeksän maailman tuho ja riimut, tulevat muinaisista Edda -runoista, joita kirjailija haluaa kirjoissaan kunnioittaa, mutta kirjoittaa paljon myös niiden ympärille asioita. Kirjailija kertoo, että nuorille kirjoittaminen on tällä hetkellä se luonnollisin tapa kirjoittaa. Myös lapsille ja aikuisille kirjoittaminen kiinnostaa, joten meillä lukijoilla on todella lupa odottaa häneltä uusia kirjoja jatkossakin. Mavilin tarina saa jatkoa pian.
   Minua kiinnosti, mistä idea Tallimestari -hahmoon tuli. Kirjailija kertoo, että idea siihen hahmoon tuli jo kirjan ensimmäisestä kohtauksesta. Hahmo oli ensimmäisiä, joita hän kirjoitti ja huomasi, että se kasvoi ajan myötä paljon. Tallimestarista tuli Mavilin perheenjäsenen lisäksi myös suojelija.
   Vesa-Matti kertoo, ettei hänen kirjojensa hahmoilla ole ainakaan tietoisia hahmoja oikeassa elämässä. Ainakaan aikuisilla hahmoilla. Lasten leikeistä vaikutteita on saanut Ratatosk -orava, joka juoksentelee maailman puun, Yggdrasilin oksilla. 
   Yhdeksästä maailmasta aiheena oli kirjailijan mukaan vaikea kirjoittaa. Se ei johdu välttämättä siitä, että käsitellään Yhdeksää maailmaa vaan sarjan pohjana käytetyistä Edda -runoista, joita oli vaikea miettiä niin, että niiden tarinan ymmärtäisi tämän päivän nuori. Taustatyötä on tehty huolella ja tarinaa on rakennettu hyvin huolellisesti. 
Vesa kertoo kirjoittavansa kotonaan olohuoneen sohvalla enimmäkseen jos on rauhallista. Mikäli ei ole sitä mahdollisuutta, hän kirjoittaa kirjaston kahvilassa tai jossain muualla, missä voi kirjoittaa rauhassa ja juoda vähän kahvia samalla. Hän kertoo lukevansa itse pääasiassa historiallisia romaaneita ennen nukkumaan menoa, mutta viime aikoina hän on lukenut paljon oppikirjoja kirjoittamiseen liittyen. Hän lukee illalla yleensä tunnin tai kaksi olohuoneen sohvalla sen jälkeen, kun hänen poikansa on mennyt jo nukkumaan ja saattaa katsoa sen jälkeen ehkä jonkin TV-sarjan.
   Kirjailija myöntää, ettei ole seurannut suomalaisia kirjatubettajia juurikaan, mutta sanoo alkavansa nyt seuraamaan. Kirjavideoiden tekeminen on loistava ajatus hänen mielestään.


Harrastuksia kirjailijalla on lukemisen lisäksi liikkuminen, esimerkiksi lenkkeily ja kuntosali. Musiikki on myös yksi harrastuksista, mutta soittaminen on nyt viime aikoina jäänyt vähän vähemmälle. Monitaitoinen kirjailija soittaa kitaraa ja bassoa. Vesa sanoo soittaneensa nuorena paljon enemmän, mutta nyt perheellisenä on pitänyt tehdä valintoja kirjoittaako vai soittaako. Hän ei lenkkeillessään kuuntele esimerkiksi musiikkia vaan tykkää siitä, että pystyy liikkuessa jättämään kaikki ärsykkeet ulkopuolelle ja ihan vain katsoa ympärilleen, koska silloin hän rentoutuu parhaiten. 
   Vesa työskentelee tällä hetkellä päätoimisena kirjailijana, mutta on tehnyt paljon myös toimittajan työtä kirjoittamisen ohella aikanaan. Kirjailijaksi haluaville hän antaa neuvon kärsivällisyydestä; ''Hyvillä istumalihaksilla pääsee pitkälle. Kannattaa pysyä uskollisena omalle tekstille ja jatkaa eteenpäin vaikeuksista huolimatta. Kirjoittaminen ei ole pelkästään kirjoittamista vaan mielensisäisellä työstämiselläkin on iso osa. Objektiivisesta silmästä on paljon hyötyä.''
''Taru sormusten herrasta on oma suosikkikirjani. Se on vaikuttava klassikko. Klassikot ovat klassikoita ihan syystä.''


Vesa kertoo, että mytologiaa on nyt tullut kirjoitettua aika paljon ja sitä käsitteleviä kirjoja on paljon, joten hän ei luultavasti ainakaan ihan heti kirjoita toisista mytologioista. Lukijoilleen kirjailija haluaa sanoa kiitoksen, että hänen kirjojaan on luettu ja niistä on tykätty. Hän toivoo, että lukijat kestäisivät vielä hetken, kolmas osa Mavilin tarinaan on tulossa pian.

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Mitä lukea tai katsoa jouluna?


Kirjabloggaajien joulukalenteri lähenee pikku hiljaa päätöstään. Huomenna on jo jouluaatto. Tervetuloa avaamaan aatonaaton luukkua yhdessä kanssani. Eilisen luukun näet Pinon päällimmäinen -blogista. Viimeinen luukku aukeaa huomenna ja sen takana on Hyllytontun höpinöitä -blogi.



Jouluisia kirja- ja elokuvavinkkejä




Omiin jouluperinteisiini kuuluu katsoa joka joulu jokin jouluinen elokuva. Joulukirjojen lukeminen tuli vasta viime vuonna kivana lisänä mukaan. Toki jouluna voi lukea ihan mitä tykkää, mutta jos haluat nimenomaan jouluista luettavaa ja katsottavaa, tämä postaus on juuri sinua varten.


Ehdoton suosikkini jouluelokuvista on Mauri Kunnaksen samannimiseen kirjaan perustuva Joulupukki ja noitarumpu, jonka katson joka joulu joko televisiosta tai sitten DVD-elokuvana. Siinä Joulupukki saa viisikymmentä vuotta myöhässä kirjeen, josta kukaan ei saa selkoa, mitä sen lähettäjä Pikku Vekara toivoo joululahjaksi. Apua kysytään kaikilta Mestari tontuilta, joilla jokaisella on oma näkemyksensä Vekaran vekkulista piirroksesta.
   Samaan aikaan oudot tapahtumat varjostavat Korvatunturin tonttuja ja joulupukkia. Niiden takana on eräs Lapinnoita, joka on hyvin olennainen ja tärkeä hahmo tarinan kannalta. Tuo lapinnoita on oma kestosuosikkini Kunnaksen hahmoista.
   Tämä leffa auttaa sinut aivan varmasti joulufiilikseen ja sen parissa viihtyy niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin. Pirteä kokoperheen jouluelokuva näkyy huomenna kello 12.25 kakkoselta. Suosittelen katsomaan sen, mikäli et ole siihen vielä tutustunut.



Jouluisia elokuvia ovat myös Viisi Legendaa, Napapiirin pikajuna, Joulutarina, Frozen, Tontut sekä Harry Potter -elokuvasarjan ensimmäinen osa, Viisasten kivi.

Viisi Legendaa on jännittävä seikkailu, jossa Joulupukki, Pääsiäispupu, Hammaskeiju, Nukkumatti sekä Pakkasukko suojelevat lapsia painajaisilta, Möröltä, joka haluaa palauttaa pimeän ajan ja tuhota Kuu-ukon valitsemat suojelijat. 

Napapiirin pikajuna on jouluinen elokuva, jossa matkataan junalla kohti Korvatunturia. Junassa on muutama lapsi, jotka on valittu kaikkien maailman lasten joukosta. Yksi heistä saa Joulupukilta joulun ensimmäisen lahjan. Matkalla on vaaroja ja jännitystä sekä erinäisiä sattumuksia. Elokuva sopii koko perheelle.

Joulutarina on yksi suosikeistani. Se kertoo, kuinka pojasta nimeltä Nikolas, tuli joulupukki. Nikolas menettää perheensä ollessaan pieni. Hänestä tulee orpo ja hän joutuu kietämään läheisessä kylässä joka vuosi talosta toiseen. Hän vaihtaa kotia aina jouluisin. Eräänä päivänä siihen tulee muutos, kun vanha, äreä Iisakki -puuseppä ottaa hänet luokseen asumaan ja kasvattaa hänet omanaan. Miten Nikolaksen käy? 

Frozen on varmasti monelle tuttu Disneyn satuelokuva, jossa sisarukset, joista toisella on taikavoimia, kasvavat erillään toisistaan, koska sisaruksista vanhempi, Elsa, pelkää satuttavansa pikkusiskoaan Annaa, Sisarukset ovat hyvin erilaisia. Anna on iloinen, ehkä hiukan naiivi ja optimistinen nuori prinsessa, joka ikävöi vanhempiaan ja kaipaa siskoaan, joka on etääntynyt hänestä. Anna rakastuu helposti ja se lopulta miltei tuhoaa hänet. Elsa on selvästi kiivaampi, mutta myös hyvin ylisuojeleva ja varovainen siskoaan kohtaan. Seikkailuun liittyvät myös Olaf -lumiukko, Kristoff ja Sven sekä Hans.

Kirjasuosituksiini pääsivät J.K Rowlingin Harry Potter ja Viisasten kivi, Matt Haigin Poika nimeltä Joulu, Tyttö joka pelasti joulun sekä Joulupukki ja minä. Mukaan mahtuu myös Marko Leinon Joulutarina. Myös Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu on mainitsemisen arvoinen joulukirja.

Harry Potter -sarjassa joulua vietetään kyllä myöhäisemmissäkin osissa, mutta mainitsen nyt vain ensimmäisen, koska joulu näkyy elokuvista vain ensimmäisessä. Muissa joulu on jätetty pois. Lisäksi Viisasten kivessä Harry viettää ensimmäistä kertaa ikinä joulua Tylypahkassa ja tutustuu uuteen elämäänsä muutenkin.

Matt Haigin Joulu -kirjasarja on piristävä ja hauska lisä joulun odotukseen. Ensimmäisessä osassa poika nimeltä Nikolas jää puunhakkaaja isän lähtiessä yksin kotiin hirveän tätinsä kanssa, joka mm. laittaa pojan nukkumaan ulkona pakkasellakin ja syöttää tälle homeisen nauriin, jonka pojan äiti antoi hänelle eläessään joululahjaksi.
   Nikolas uskoo tonttujen olevan totta ja päättääkin lähteä etsimään niitä kyllästyttyään tätinsä diktatuuriin kotonaan. Tämä on Joulutarinan tavoin tarina siitä, kuinka pojasta nimeltä Nikolas, tulee Joulupukki.

Sarjassa on lisäksi suomennettu Tyttö joka pelasti Joulun sekä Joulupukki ja minä.

Marko Leinon Joulutarina -kirjasta kerroinkin jo elokuvia luetellessani. Elokuva perustuu kirjaan, joten niissä on sama tarina.


Tässä olivat minun jouluiset kirja- ja elokuvavinkit huomiselle. Tai miksei vaikka jo tälle päivälle tai joulupäivälle. Hyvää joulua lukijani!

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Pirjo Toivanen - Pyhä paha perhe

Mikään elämässä ei ole suoraviivaista.
Mirja elää näyttämöllä ne tunteet, jotka hän tosielämässä yrittää sivuuttaa. Myllerrys alkaa kun hän joutuu juuri ennen ensi-iltaa hammaslääkäriin. Mies on muutenkin mukava, mutta hänen kaikki ystävänsä eivät ole. Kun Mirja kaivaa omaa menneisyyttään, esille nousee outoja yhteensattumia.


Pyhä paha perhe kertoo unelmista ja etsimisestä sekä perheen merkityksestä vaikka ajoittain vaivaa epäusko ja eripura.








Mirja on Helsingin kaupunginteatterin näyttelijä ja asuu Helsingin Kalliossa. Vapaailtoina hän katselee poikansa Markon kanssa videoita tai läksyjen lomassa he arvailevat kilpaa kuinka moneen hälytykseen paloasema herää. Markon isästä Marja otti eron jo kauan ennen kuin pääministeri Aho söi sanansa ja iski markalle kaksi peräkkäistä devalvaatiota. Niillä on vain vähän vaikutusta Mirjan elämään ennen kuin hän kohtaa vaikeuksiin joutuneen yrittäjän. Kun pasmat ovat jo valmiiksi sekaisin, Mirja joutuu perhehistorian pyörteisiin.


Kirjan tapahtumat sijoittuvat Suomeen, ja ainakin osittain kotikaupunkiini Poriin, mikä oli yksi syy sille, miksi suostuin lukemaan kirjan, kun kirjailija otti yhteyttä ja kysyi kiinnostustani. Eipä sitä montaa kertaa elämässään saa kirjaa Italiasta asti postitse.

Pyhä paha perhe on tarina perheestä ja sen tärkeydestä, rakkaudesta ja ihmissuhdekiemuroista sekä epäuskosta. Voisin kuvitella kirjan sopivan luettavaksi sellaiselle ihmiselle, joka tykkää lukea mysteeritarinoita sisältäen rakkautta ja pienen ripauksen eripuraa sukulaisten kesken.
   Omaa lukemistani hankaloitti fontin pieni koko, mutta mikäli se ei haittaa, kirja tulee luettua varsin nopeastikin ja se kyllä pitää otteessaan vaikka ei normaalisti tämän tyylisiä kirjoja lukisikaan. Perhehistorian selvittely vie aikaa Mirjan elämästä teatterin ja pian teini-ikäisen pojan kanssa elämisen lisäksi.
   Kirjassa käsitellään Mirjan elämää ja sen kipeitäkin asioita, joita en avaa, jotta en spoilaa kirjan tapahtumia, koska Mirjan avautumiseen vaikuttaa olennaisesti eräs henkilö. Tarina on vaikeuksistaan huolimatta osoitus siitä, että elämä on liian lyhyt sille, että tekee asioita, joista ei nauti. Olet paljon onnellisempi kun teet juuri sitä, mistä nautit. En lähtisi suosittelemaan kirjaa itseni ikäiselle nuorelle, koska se voi tuntua paikoin pitkästyttävältäkin, mutta mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa todellakin lukea kirja.
   Kirjan ulkonäöstä vielä pakko sanoa sen verran, että kannen kolme joutsenta kuvaavat kauniilla tavalla suomalaisen luonnon kauneutta ja koska tausta on harmahtava, valkoiset joutsenet erottuvat edukseen.


Kirjailija: Pirjo Toivanen
Teos: Pyhä paha perhe
Graafinen suunnittelu: Amelia Nyman
Kannen kuva: Reijo Toivanen
Kustantaja: Stresa
Mistä minulle: Kirjailijalta
Suosittelenko, kenelle: Lue, mikäli ihmissuhdekiemurat kiinnostavat
Arvosana: 4

maanantai 17. joulukuuta 2018

Jan Holmberg & Minna Salakari - Hetki unelmille - elämää MS-taudin kanssa

Hetki unelmille
- elämää MS-taudin kanssa

Kirjassa kaksitoista MS-tautiin sairastunutta kertoo rohkeasti ja avoimesti unelmistaan, elämästään ja sairaudestaan. Siitä, miten unelmat voivat olla yhtä aikaa arkisia, erityisiä ja havahduttavia. Miten ne kannattelevat ja lohduttavat vaikeissa hetkissä.
   Kirja juhlistaa Suomen MS-hoitajat ry:n 20-vuotista työtä MS-hoitotyön kehittämiseksi. Hyvä ja laadukas hoitotyö on monien jakama yhteinen unelma. Sitä tavoitetta yhdistyksen ja sen hallituksen jäsenet tukevat toiminnallaan tinkimättömästi.

Kirjaa on saatavilla painettuna ja e-kirjana. Sen voi ostaa kirjakaupoista ja nettikirjakaupoista.



Arvostelu toteutettu kaupallisessa yhteistyössä yhdessä Suomen MS-hoitajat ry:n kanssa.

Hetki unelmille -kirja pitää sisällään kaksitoista tarinaa siitä, millaista on elää MS-taudin kanssa ja ettei sen tarvitse olla maailmanloppu vaan voit elää elämää lähes samalla tavalla kuin kuka tahansa muu, mutta omien voimavarojesi mukaan ja ettei kahta samanlaista päivää ole välttämättä koskaan. Kaikkien sairastuneiden ajatuksissa on yksi yhdistävä tekijä, unelma ja halu elää se unelma todeksi jonakin päivänä.

Mikä ihme on MS-tauti?

MS-tauti on 
keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus. Tauti ei suoraan vaurioita muuta elimistöä. Immuunijärjestelmä puolustaa kehoa haitallisilta bakteereilta ja syövältä. Osa MS-tautiin sairastuneen immuunijärjestelmästä toimii virheellisesti ja hyökkää omaa hermostoa vastaan. MS-tauti kuuluu ns. autoimmuunisairauksiin.



MS-tauti oli ennen tätä kirjaa ainakin itselleni tuntematon aihe, mistä syystä innolla tartuinkin mahdollisuuteen lukea tämä kirja, koska nyt tiedän asioista taas hiukan enemmän. Mikäli sinulla on läheinen tai ystävä, joka sairastaa MS-tautia tai jos sairastat sitä itse, lukekaa molemmat tämä kirja, koska se on todiste siitä, ettei sen sairauden tarvitse olla maailmanloppu, vaikka se voi ainakin alussa sellaiselta tuntua.
   Joitakin tarinoita lukiessa herkistyin lähes kyyneliin asti ja hämmästelin kerta toisensa jälkeen sitä, kuinka monesti jotkin MS-taudin oireet ovat yhdistettävissä myös esimerkiksi masennukseen, miksi tätä tautia on vaikea havaita ilman kunnollista tutkimusta. Mielestäni tämä on yksi niistä asioista, joista ihmisten pitäisi puhua paljon rohkeammin, koska jos ihmiset eivät tiedä, millaista jonkun taudin kanssa eläminen on, ymmärrys on melko vaikeaa.

Kirja on hieno, tunteita herättelevä teos siitä, millainen voima unelmilla on ja miten hyvin ne voivat ihmistä kannatella huonoinakin aikoina. Se on voimannäyte ja se on ennen kaikkea lahja meille kaikille, jotka haluamme taistella ennakkoluuloja vastaan ja oppia asioista lisää. Tämä kirja mahdollistaa sen todella hyvin. Suosittelen ihan kaikkia lukemaan kirjan ja puhumaan siitä avoimesti.
   Koska olen graafikko, kiinnitin myös huomiota kirjan visuaaliseen ilmeeseen, joka on todella lempeän hieno. Kaunis, rauhallisen fiiliksen tuova kansikuva kehystää kauniisti kirjan ajatusta sekä sisäsivujen kuvitukset ovat tarkasti mietitty kunkin henkilön tarinaan sopivaksi, mikä luo kirjaan vielä enemmän syvyyttä ja viihdyttävyyttä, muttei kuitenkaan poista sen tärkeää sanomaa unelmien tärkeydestä.

Kirjaa on saatavilla painettuna ja e-kirjana. Ihan jouluksi se ei välttämättä enää ehdi, mutta itseään tai läheisiään voi lahjoa muutenkin. Tämän pienen mutta tärkeän 114-sivuisen kirjan lukee hetkessä, mutta ajatustyölle on sen lukemisen jälkeen annettava aikaa. Ainakin minun piti miettiä asioita vielä ennen kuin aloin tätä arviota kirjoittaa.


Kirjailija(t): Jan Holmberg ja Minna Salakari
Julkaisuvuosi: 2018
Kuvitus ja graafinen suunnittelu: Anniina Mäkitalo/Kiinnoste 2018
Julkaisija: Suomen MS-hoitajat ry
Kustantaja: BoD - Books on Demand
Mistä minulle: Arvostelukappale
Suosittelenko, kenelle: Kaikille aiheesta kiinnostuneille
Arvosana: 5

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Sarjakuvia: Sarah Andersen

Oletko ihan päällikkö ja spessu tyyppi?Ovatko verkostoitumistilaisuudet ihania mahdollisuuksia edistää uraasi?Onko aikuisuus jännittävä haaste, johon koet olevasi hyvin valmistautunut?Tämä kirja ei ole sinua varten.Tämä kirja on meille muille. Oheisissa sarjakuvissa tuhlataan koko kaunis viikonloppu pyörimällä netissä, tuskaillaan komistuksen kanssa käsikkäin kulkemisen sietämättömiä vaikeuksia, haaveillaan päivät pitkät hetkestä, jolloin pääsee kotiin jatkamaan pyjamahengailua, ja aprikoidaan, milloinkohan se paljon puhuttu aikuisuus mahtaa alkaa. Tiedossa on siis tunnontarkkaa dokumentointia nuoren aikuisen elämään liittyvistä kauhuista ja kiusallisista tilanteista.Sarah Andersen on nuori taiteentekijä New Yorkin Brooklynistä. Aikuisuus on myytti on kansainvälinen arvostelu- ja myyntimenestys. Kirja ei ole missään määrin omaelämäkerrallinen. Siis ei kertakaikkiaan missään määrin.


Aikuisuus on myytti -sarjakuvakokoelma sisältää paljon Sarah Andersenin jollain tavalla aikuisuuteen liittyviä sarjakuvia. Aikuisuus todellakin on myytti. Kirjassa on muutama ihan hauskakin sarjakuva, joita lukiessani jopa nauroin. Pidin kirjasta tosi paljon ja sarjakuvia oli kiva lukea, miksi odotinkin innolla uutta sarjakuvakokoelmaa, joka on nyt suomennettu ja kantaa nimeä Elämänhallinta on illuusio. Sarjakuvat sopivat hyvin luettavaksi peruskouluikäiselle nuorelle. Yläikärajaa ei ole.



Rantakausi tulee, oletko valmis? Pikkujoulukausi tulee, oletko valmis? Pukeeko pikkumusta? Kohti bikinikuntoa, hopi hopi! Pyykkilautavatsa ei ilmesty itsestään! Peffa ylös sohvalta!Öö... tai sitten ei? Anna palttua kehokiihkoilulle ja tunnusta: elämänhallinta on illuusio!Sarah Andersenin toinen albumi jatkaa ja jalostaa Aikuisuus on myytti -esikoisen teemoja: miksi piitata julman maailman vaatimuksista, kun voi sykertyä peittoläjän alle nauttimaan elämästä. Kokoelman stripeissä seurataan itsetuntonsa kanssa kamppailevan nuoren aikuisen voittoja ja tappioita sekä muita elämän olennaisia asioita, kuten rahahuolia, vatsakramppeja, poikaystävän huppareiden pihistelyn jaloa taitoa sekä onnea, joka seuraa, kun päättää jumittaa koko päivän kotona ja tilata pitsaa. Sarah Andersen on nuori sarjakuvataiteilija ja kuvittaja, joka asuu New Yorkin Brooklynissä.


Elämänhallinta on illuusio -sarjakuvakirja on Sarah Andersenin toinen sarjakuvakokoelma, joka on suomennettu. Edeltäjänsä tavoin sekin sisältää muutamia omasta mielestäni hauskojakin sarjakuvia. Sarjakuvissa käsitellään muun muassa lukemista. Sarjakuvat jopa irvailevat rohkeasti yhteiskunnan normeille, joita on aika tavalla. Rahahuolilla, poikaystävillä ja onnellakin on osuutensa teoksessa. Humoristiset sarjakuvat sopivat luettavaksi nuorelle aikuiselle. Myös yläasteikäinen nuori voi lukea näitä, mutta ei ehkä saa asioita samalla tavalla irti kuin vähän vanhempi lukija. Suosittelen sarjakuvia kaikille, jotka eivät suhtaudu elämään tiukkapipoisesti vaan ottavat rennosti.

lauantai 8. joulukuuta 2018

Kirjalahjoja nuorille


Tervetuloa avaamaan kirjabloggaajien joulukalenterin kahdeksatta luukkua, jossa pääosassa ovat nuoret ja heille sopivat kirjat. Kerron postauksessa muutamia lahjavinkkejä nuorille. Laita minulle viestiä jos haluat tietää vielä lisää. Eilisen luukun löydät Bibbidi Bobbidi Book -blogista.. Huomenna vuorossa on Esko Kirjamies -blogista.


Nykyään aikuiset ovat huolissaan, koska nuoret eivät lue yhtä paljon kuin ennen. Nuorten aikaa vie moni asia eivätkä kaikki löydä kiinnostavaa lukemista kirjaston valtavasta kirjaröykkiöstä. Siksi kirjavinkkarit yleensä kysyvät, mistä nuori pitää, koska näin löytyy lukemista helposti. Kun tietää, mikä nuorta kiinnostaa, lukemista on helpompi suositella ja monet nuoret lukevat helposti ikätoverinsa suosittelemaa kirjaa paremmin kuin aikuisen suosittelemia. Moni aikuinen sortuu suosittelemaan omia lempikirjojaan nuorelle tutustumatta nykykirjallisuuteen. Tämä postaus on juuri sinulle, joka etsit vielä kirjalahjaa nuorellesi!


Aloitetaan ihan ensimmäisenä alakouluikäisistä nuorista. Siinä missä itse luin siinä iässä jo J.K Rowlingin Harry Potter -kirjoja, voivat ne olla joillekin vielä liian pelottavia. Jos kuitenkin tiedät, että ne eivät pelota, voit ostaa Potterin joululahjaksi. Ne ovat juuri saaneet hienot uudet kannet 20-vuotisjuhlansa kunniaksi joten niitä kelpaa ostaa vaikka ihan omaankin hyllyyn.

Ala-asteikäisille lapsille lahjaksi sopii ainakin Linda Liukkaan Hello Ruby -kirjasarja, jossa tutustutaan koodaamiseen tarinan voimin. Kirjat sisältävät hauskoja tehtäväharjoituksia. Myös Siri Kolun Taika Taksinen -noidasta kertova kirjasarja on hauskaa luettavaa lapsille. Samaan kastiin menevät myös minua ihastuttaneet Me Rosvolat. Leila Saarivirran kynästä lapsia ilahduttaa Nukkumatin vastaisku, jossa Nukkumatti alkaa somettaa, koska on kyllästynyt siihen, etteivät ihmiset enää arvosta häntä ja tyrmistyy, koska jopa hammaskeiju menee hänen ohitseen suosituimpien hahmojen listalla.
   Monet lapset ja nuoret (myös minä itse) seuraavat paljon YouTubea. Muutama suomalainen tunnettu tubettaja onkin kirjoittanut oman kirjan. Lahjaksi sopivat tubettamisesta kiinnostuneelle Roni Backin Tubettajan käsikirja, Maiju ''Mansikkka'' Voutilaisen Itke minulle taivas, Mikael ''Deata'' Hertellin Deata - älä oleta, jossa nuori mies kertoo omasta tubettajan urastaan. Kirjoittamisesta kiinnostuneelle nuorelle lahjaksi sopii kahden somepersoonan, Mikko ''Kalenterikarju'' Toiviaisen ja Ronja Salmen 12 tarinaa kirjoittamisesta, jossa kaksitoista erilaista kirjoittajaa kertovat tavoistaan kirjoittaa ja antavat vinkkejä kirjoittamisesta kiinnostuneelle.


Fantasiasta ja peleistä kiinnostuneelle nuorelle lahjaksi sopivia kirjoja on hyvin paljon. Peleistä kiinnostuneelle: Ernest Clinen Ready player One ja Armada, Anders Vacklinin ja Aki Parhamaan Beta sekä Sini Helmisen Väkiveriset -sarjan toinen osa, Kiven sisässä.
   Elina Rouhiaisen Muistojenlukija ja Aistienvartija. Myös hänen Susiraja -sarjaansa kannattaa tutustua, mutta sitä löytää enää vain kirjastoista. Hyvällä tuurilla joistain kirjakaupoistakin. Elina Pitkäkankaan Kuura -trilogia on hieno esimerkki urbaanista fantasiasta ja se on raikas tuulahdus ihmissusi -kirjallisuuteen. Mikäli ihmissudet ja vampyyrit kiinnostavat kannattaa ehdottomasti harkita myös Terhi Tarkiaisen Pure mua -kirjaa, jossa nuori nainen omistaa vampyyrin. Sini Helmisen Väkiveriset -sarjan ensimmäinen ja kolmas osa ovat hienosti kirjoitettuja ja niissä pureudutaan tärkeisiin aiheisiin kuten kiusaamiseen ja seksuaalivähemmistöön. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöstä kiinnostuneelle sopii hyvin myös Riina Mattilan Järistyksiä ja Becky Albertallin Minä, Simon, Homo Sapiens sekä Meredith Russon Tyttösi sun, S.A. Keräsen Symbioosi.

Mikäli uskonto kiinnostaa, kannattaa tutustua ainakin Tuomas Keskimäen Ikuisesti -kirjaan, jossa nuoret käyvät läpi isojakin asioita. Kirjassa uskolla on tärkeä osa, mutta sitä ei kannata pelästyä, koska kirja sopii luettavaksi ihan kaikille siitä huolimatta. Myös Essi Ihosen Ainoa taivas kertoo uskonnollisessa yhteisössä elämisestä ja siitä irti pääsemisestä.      Jos feminismi kiinnostaa, kannattaa tutustua ainakin Noin 10 myyttiä feminismistä -kirjaan, Jennifer Mathieun feministiseen Näpit irti -teokseen ja myös Laura Lähteenmäen Yksi kevät ja Anu Holopaisen Sydänhengitystä ovat tutustumisen arvoisia.


Jos sarjakuvat kiinnostavat, kannattaa harkita ainakin Sarah Andersenin Aikuisuus on myytti sekä Elämänhallinta on myytti -sarjakuva-albumeita. Lisäksi ainakin Liv Strömquistin Kielletty hedelmä kannattaa lukea Tove Janssonin Muumi -sarjakuvista ja kirjoista puhumattakaan.
   Jos dekkarit kiinnostavat, nuorille on ainakin Camilla & Viveca Stenin Syvyyksissä -sarjan ensimmäinen ja toinen osa sekä Kristina Ohlssonin Lasilapset ja Hopeapoika.



En saanut tässä vinkattua vielä puoliakaan, mistä olisin halunnut puhua, joten jos kiinnostaa, kysy ihmeessä lisää. Neuvon mielelläni. Oikein kirjarikasta joulua ja hyviä joululahjaostoksia lukijani!