Kaksi hyvin erilaista yksinhuoltajaperhettä päätyy yhteen. Simo, boheemi kulttuurituottajaäiti & pikkusiskopuoli Tikkurilasta. Lime, avaruusfysiikasta luennoiva professori-isä ja pikkusisko Kauniaisista.
Simo aloittaa kymppiluokan. Lime on matikkaluokalla ja nero, kuten isänsä. Simosta tuntuu kuin hän olisi joutunut huonoon tosi-tv-ohjelmaan, jossa uusperheen jäsenet yrittävät tappaa toisensa. Lime puolestaan elää todeksi vanhaa perhesarjaa Me hirviöt.
EI MIKÄÄN LOVE STORY.
Virkistävän erilaista Lehtistä! Ihan ensimmäiseksi Kiitos Otavalle arvostelukappaleesta! ♥
Välivuosi on asia, joka käy monen nuoren mielessä, kun mitään muuta ei näyttäisi olevan mahdollista tehdä. Kirja pureutuu uusperheen arkeen ja se kerrotaan kahden hahmon näkökulmasta: ilkeäsieluisen, häijyn Limen & välittävän, hieman sinisilmäisen Simon. Heidän perheensä ajautuvat samankaton alle eivätkä kumpikaan tunnu enää viihtyvän kotonaan.
Lime oli henkilöhahmona välillä ihan okei, mutta suurimman osan ajasta raivostuttavan ärsyttävä siinä missä Simo taas oli enimmäkseen mukava, mutta hieman sinisilmäinen. Välillä huokailin itsekseni seuratessani Bettinan ja Simon säätämistä. Bettina on Limen lapsuudenystävä, josta Lime tosin ei tunnu välittävän yhtään. Koska minua ärsyttävät ihmiset, jotka eivät välitä kuin itsestään, luulen että Limekin otti päähän juuri siitä syystä. Olen melkovarma, ettei mikään kirja säästy ärsyttäviltä hahmoilta. Jokaisessa kirjassa on aina joku raivostuttava hahmo, josta lukiessa tekisi mieli heittää kirja seinään ja huutaa niin kauan, että rauhoittuisi.
Simo, joka on kotoisin Vantaalta, kulkee kirjan alussa vielä kahden kaverinsa Iljan & Faisalin kanssa. Simon muuttaessa Kauniaisiin, Ilja vierailee hänen luonaan muutaman kerran, mutta Faisalia ei näy kuin kerran. Hiljalleen pienen välikohtauksen jälkeen (Limen & Iljan välillä) Simon ja poikien ystävyys alkaa olla ohi, mutta Simon luokalla on Monni - niminen korsto, joka jostain käsittämättömästä syystä on ottanut Simon suojelukseensa. Monni on hyvin urheilullinen ja kiehtova henkilö.
Jotenkin ihmisenä minua ovat aina kiinnostaneet sellaiset ei-niin-kiltit pojat, jotka eivät ole täysin pehmenneitä nallekarhuja, vaan uskaltavat sanoa mielipiteensä ääneen. Näen nämä piirteet Monnissa, mistä syystä hän on mielestäni kirjan parhaita hahmoja.
Malaika, Simon pikkusiskopuoli on lähtöisin Marokkolaismiehestä nimeltä Dakarai. Dakarai on Simon perheessä tabu - asia, josta ei puhuta. Dakarai mainitaan kirjassa muutamaan otteeseen, ja hahmosta saa heti sen kuvan, että se on (Simoa lainaten) seko. Malaika on mukava, pieni tyttö, josta Limen sisko Tua saa itselleen hengenheimolaisen ja kaksikko viihtyy täydellisesti yhdessä.
Limen perhe - Isä, Ari & pikkusisko Tua. Lime on hyvin omistushaluinen isänsä suhteen, mutta pikkusisko häntä ei kiinnosta pätkääkään. Ari-isä toteaakin, että hänellä on yksi täydellinen jälkeläinen, Tua on vain keskinkertainen Limeen verrattuna.
Jos mietin omaa historiaani, ärsyttää minua suuresti Arin asenne Tuaa kohtaan. Olen itse käynyt erityiskoulua ja minulla on oppimisvaikeuksia ja muutama muu opiskeluun vaikuttava juttu, mistä syystä aikanaan minustakin ajateltiin samalla tavalla kuin Ari & Lime ajattelevat Tuasta.
Kirja oli virkistävän erilainen Lehtinen. Olen Tuijan kirjoista puhuttaessa tottunut hieman erilaisiin kirjoihin, mutta tämä uudisti täysin näkemykseni Lehtisestä nuortenkirjailijana. Vau!
Kirja oli viihdyttävää ja hauskaa luettavaa ja olisin lukenut sen nopeamminkin ilman älylaitteita. Jos niitä ei olisi, lukisin enemmän ja nyt harmittaa, etten saa siitä syystä tännekään kirjoitettua niin usein kuin haluaisin. Odottelen innolla, mitä Tuija seuraavaksi kirjoittaa!
Kirjailija: Tuija Lehtinen
Teos: Välivuosi
Sivut; 207
Kustantaja: Otava
Luettavaksi: Arvostelukappale, Otava
Suosittelisinko, kenelle: Suosittelen kirjaa nuorelle, joka tykkää lukea Lehtisen kirjoja tai etsii jotain erilaista luettavaa.
Arvosana: 5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun jokaisesta kommentista. Kirjavinkit, risut, ruusut ja postausideat tai muut terveiset ovat aina tervetulleita!