
Naapurin kahdeksankymppisen Marja-Liisan, elämästä ja saippuaoopperoista omaksuttujen oppien sekä itse kehittämänsä terapiametodin avulla hän selviää suruistaan.
Jätetyksi tullut Iiris alkaa toteuttaa kumouksellista self help - terapiaa nimeltä ''Näytät hyvältä korkeissa koroissa ja suklaatahroja leuassasi.'' Sitkeä harjoittelu kannattaa.
''Näettekö minut? Minä olen Iiris Lempivaara, minulla on levoton ja painava sydän, ja sen lisäksi viskipullo ja huuliharppu, jalassani hiihtohousut vuodelta -42.''
Tämä kirja on oikeasti ensimmäinen kosketukseni aikuisten kirjallisuuteen. Tähän saakka olen pidättäytynyt nuortenkirjallisuuden & fantasian parissa. Kirja kertoo Iiris Lempivaarasta, joka tulee yllättäen jätetyksi. Yhdessä siskonsa Jenniferin ja ystävänsä Elinan kanssa hän ottaa selvää ex-kumppaninsa Aleksin kuvioista, kunnes huomaakin heidän välillään olevan vain hyvin syvää ystävyyttä. Siitä alkaa seikkailu, jonka aikana koulupsykologina työskentelevä Iiris etsii suuntaa elämälleen ja uutta miestä siinä sivussa.
Tästä kirjasta on ollut jo monessa blogissa juttua, mutta koska sain tämän nyt vasta itse luettua, kirjoitanpa vielä yhden arvostelun.
Kaimani Riikka Pulkkisen kirja Iiris Lempivaarasta, joka nimestään huolimatta ei pelkää rakastaa, on hyvällä tavalla hauska ja se pitää lukijan otteessaan loppuun asti.
Iiris on hahmona hieman hassu ainakin omasta mielestäni. Kirjan aikana pohditaan jätetyksi tulemista ja sen jälkeistä elämää, ystävyyttä, uuden elämän syntymistä ja vähän sitä uutta rakkauselämääkin. Matkalla mahtuu kuitenkin mutkia matkaan.
Iiris käy kysymässä neuvoa rakkauselämänsä vaikeisiin tilanteisiin naapurin leskeksi jääneeltä Marja-Liisalta, joka kertoo hänelle neuvoja, jotka on itse oppinut elämästään elämästä ja Kauniista ja rohkeista. Täytyy sanoa, että välillä minulle tuli Marja-Liisasta mieleen oma mummuni, mikä on aika koomista, koska mummuni ja Marja-Liisa ovat kaksi täysin erilaista persoonaa.
Pulkkinen kirjoittaa selkeää tekstiä, josta tulee loistavasti selville asianlaidat ja lukija pysyy hyvin kartalla siitä, mitä tapahtuu. Pidin kirjan hahmoista myös Iiriksen ystävästä Elinasta sekä hänen (Iiriksen) siskonsa tyttärestä, Josefiinasta.
Iiris käy kirjan aikana itse puhumassa psykologilla, tapaa muutaman miehen ja maalaa näiden kanssa tulevaisuudenkuvia mielessään kokonaisen elämän verran lapsista vanhuuteen. Iiriksestä tulee täti ja hän kasvaa hieman ihmisenä, kun tajuaa Aleksin ja hänen välistensä tunteiden olevan vain ystävyyttä.
Koulussa Iiris alkaa pitää kurssia, jonka tarkoituksena on vahvistaa tyttöjä ja saada heidän itseluottamuksensa ja uskonsa elämään kohenemaan. Kurssille osallistuu myös yksi poika, Kastehelmi, joka haluaa kyseenalaistaa sukupuolten väliset erot, koska hänen mielestään sukupuolella ei ole mitään merkitystä, vaan ihmisellä itse. Minä rakastuin Kastehelmeen ja hänen luoteeseensa! ♥
Tästä kirjasta on ollut jo monessa blogissa juttua, mutta koska sain tämän nyt vasta itse luettua, kirjoitanpa vielä yhden arvostelun.
Kaimani Riikka Pulkkisen kirja Iiris Lempivaarasta, joka nimestään huolimatta ei pelkää rakastaa, on hyvällä tavalla hauska ja se pitää lukijan otteessaan loppuun asti.
Iiris on hahmona hieman hassu ainakin omasta mielestäni. Kirjan aikana pohditaan jätetyksi tulemista ja sen jälkeistä elämää, ystävyyttä, uuden elämän syntymistä ja vähän sitä uutta rakkauselämääkin. Matkalla mahtuu kuitenkin mutkia matkaan.
Iiris käy kysymässä neuvoa rakkauselämänsä vaikeisiin tilanteisiin naapurin leskeksi jääneeltä Marja-Liisalta, joka kertoo hänelle neuvoja, jotka on itse oppinut elämästään elämästä ja Kauniista ja rohkeista. Täytyy sanoa, että välillä minulle tuli Marja-Liisasta mieleen oma mummuni, mikä on aika koomista, koska mummuni ja Marja-Liisa ovat kaksi täysin erilaista persoonaa.
Pulkkinen kirjoittaa selkeää tekstiä, josta tulee loistavasti selville asianlaidat ja lukija pysyy hyvin kartalla siitä, mitä tapahtuu. Pidin kirjan hahmoista myös Iiriksen ystävästä Elinasta sekä hänen (Iiriksen) siskonsa tyttärestä, Josefiinasta.
Iiris käy kirjan aikana itse puhumassa psykologilla, tapaa muutaman miehen ja maalaa näiden kanssa tulevaisuudenkuvia mielessään kokonaisen elämän verran lapsista vanhuuteen. Iiriksestä tulee täti ja hän kasvaa hieman ihmisenä, kun tajuaa Aleksin ja hänen välistensä tunteiden olevan vain ystävyyttä.
Koulussa Iiris alkaa pitää kurssia, jonka tarkoituksena on vahvistaa tyttöjä ja saada heidän itseluottamuksensa ja uskonsa elämään kohenemaan. Kurssille osallistuu myös yksi poika, Kastehelmi, joka haluaa kyseenalaistaa sukupuolten väliset erot, koska hänen mielestään sukupuolella ei ole mitään merkitystä, vaan ihmisellä itse. Minä rakastuin Kastehelmeen ja hänen luoteeseensa! ♥
Kirjailija: Riikka Pulkkinen
Teos: Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän
Sivuja: 174
Kustantaja: Otava
Arvosana: 3
Suosittelenko, kenelle: Suosittelen kirjaa ihmiselle, joka osaa suhtautua asioihin huumorilla eikä ota kaikkea niin tosissaan, kirja ei ole lastenkirja, muttei siinä myöskään ole mitään miksi sitä ei nuorempikin ihminen voisi lukea
Luettavaksi: Oma hylly, kirja ostettu Sokoksen alennusmyynnistä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun jokaisesta kommentista. Kirjavinkit, risut, ruusut ja postausideat tai muut terveiset ovat aina tervetulleita!